Kustannus Hereticum

  iloa luonnosta, Kalevalasta, yrttien ylivoimaa...

Kustannus Hereticumin synnyn taustaa ja kirjojen tarkoitusperä

Hereticumin kirjojen kustannus alkoi Lapin tähtitaivaasta tuikkivien tähtien alla kesäkuussa 2004. Mikä on tuo valkoinen juova, Linnunrata taivaalla? Ymmärsin sillä hetkellä että se Lemminkäisen hiihtopolku. Siitä alkoi tutkimusmatka oman heimomme menneisyyteen Suomen Kansan Vanhojen Runojen kertomana, josta avautui koko ihmiskunnan opin kirjo.  Kalevalan viisaus pitää kätkössään muinaista tietoa kuin Raamattu konsanaan.

Yrttikirja sai ensimmäiset virikkeensä Toivo Rautavaaran yrttikirjasta tutustuessani mökillä tienpenkereen yrtteihin 1970-luvulla. Toinen synty kirjalle on astrologi Jukka Viertomannerin oppi 72 kulttuurista ja miten ne sijoittuvat eläinradalle. Tästä johti tie ajatukseen yhdistää eläinradan 72 osaa alkuainetaulukkoon ja vihdoin eri yrtteihin. Tätä taustaa vastaan tutkin vuosisatoja vanhaa Kiinalaisten oppi meridiaaneista ja miten sen voisi yhdistää länsimaiseen oppiin yrteistä. Tästä kaikesta syntyi Yrttien ylivoimaa kirja.


 

 

 

 

 

 


Kustantamon kolmas kirja kertoo kivien voimasta. Maailmankaikkeudessa on rajattu määrä kidejärjestelmiä, koska suuressa paineessa vain tietyt kidemuodot voivat kristallisoitua. Suomi on ikivanhaa maaperää ja mielenkiintoisia kiteitä ja kiviä löytyy jokaisen lähiympäristöstä. Toivon tämä kirjan olevan opas kivien maailmaan aivan kuin Kalevala kirjamme on tähtien ulapoille ja yrttikirja kasvien hoitavaan voimaan. Kivien sanoma avaa myös Suomen luonnovoiman salat, mikä tuo taas uuden ilmeen metsissä samoiluun.

Toimin tutkijana ja näin toivon henkisen kasvun polkunikin olevan täynnä löytöjä ja uusia keksintöjä. Elämme kaikki saman auringon alla joten meillä ei ole mitään salattavaa toisiltamme. Luonto on aarreaittamme

Hannu Piekkola
Kirjailija, professori
Kustannus Hereticum

Hereticum-sanan taustaa: kreikan hairesein ja latinan hairesis kertovat vapaudesta valita filosofiansa, mutta se käännettiin kerettiläisyydeksi eli harhaoppisuudeksi keskiajan vainoissa